Ou Jee!

Oujee taas. Tauko ohi. Ainakin hetkeksi.
Kesäloma oli ässä.
Maalla riippumatossa makoilua ja elämän syntyjä miettien.
Käsi kipsissä. Totta vitussa.
Maailman tapaturma-alttein urposka on ollut taas liikenteessä. Älkää siis koskaan, toista koskaan, lyökö kiukuspäissänne (selvinpäin) seinään. Se ei hajoa, mutta sinä hajoat.
Hajoat siihen kun 27 asteen kesähelteellä kipsi kädessä katselet vedessä temmeltäviä lapsia ja mietit, että kykenisikö sitä massamurhaan heikkona hetkenä. Hajoaminen tapahtuu viimeistään siinä vaiheessa kun tietyn asteen hajoaminen alkaa tapahtumaan kipsisi sisällä. Ei paljon desinfiointiaineet auta (paitsi jos juo sitä) kun muumio-efekti ottaa paikkansa.
Sinkkuna vituttaa kahta kauheammin. Sokkotreffit täysin poissuljettu mahdollisuus.
Nyt se urpomuuri on kaadettu ja treenailen kättäni töissä konetta naputellen.
H i t a a s t i.
Viime kesä oli silti paskempi.

Darra Blues

Krapula ja työ eivät sovi kovin hyvin yhteen. Ei edes perjantaisin. Istun ilmastointilaitteen edessä ja hikoilen henkisesti verta.

Eilen oli mukavaa. Istukella taas tuopposen ääressä ja turista hyvien ystävien kanssa. Kaiken kruunasi kävelymatka kotiin, Töölönlahden kautta. Ensin lenteli lepakoita ja sen jälkeen pomppi pikku pupuja. Helsingillä on hetkensä, täytyy myöntää.

Melkein kotiportilla päätin ystäväni käydä vielä yhdellä uniolusella. Pyysimme jotain hyvää, tummaa ja makeaa. Se oli TODELLA hyvää. Tuopin jälkeen olimme päissään kuin ankat. Ihme ainetta. Muuuuutta uni tuli. Nopeasti.

Sisäinen bönde

Tunnen maalaistuvani.
Viikonloppureissut maaseudulle ovat muuttuneet miellyttävimmiksi. Ennen istuin punaviinilasi kädessä ja tuijottelin tylsistyneenä talitinttejä ikkunasta.
Nykyään mietin siellä, mitä kaikkea kukkapenkkiin voisi tunkea, perunoita?
Selvinpäin.
Herra mun reiteni...

Kyseessä on kuitenkin kesäilmiö. Stadi on silloin pölyisimmillään, lukematon määrä fillaristejä ajelee päin persettä, turisteja saa potkia edestää ja JOKA paikkaa remontoidaan/revitään auki.
Ei ihme, että silloin on mukavempi istuskella maall riippumatossa ja katsella pellolla tallustelevia fasaaneja.
Ei siinä mitään.
Mutta että selvinpäin?

Uusi loistava Ärrällä ja kaupassa myytävä Shangria-pakkaus on kuitenkin palauttanut minut todellisuuteen.
Maistoin, pidin ja humalluin.
Ensi viikonloppuna lähden se kainalossa böndelle ja katson miltä ne oravat ym. hippiäiset silloin näyttävät.

Vappu ohi ja minä elän.

Talvivaatteista kuoriutuminen on jokavuotinen shokki. Minne sen kaiken valkean heiluvan lihan nyt voi piilottaa??!!?!?? Ensin stressasin ja sitten ajattelin, että phaaaskat. Jos ja kun joku ei tykkää, niin silmilleen löytyy paljon katseltavaa muualta. Itse ajattelin olla koko ajan niin kännissä, ettei haittaa. Näin vapun jälkeen on vain vaikea ylläpitää sitä. Kunto on rajallinen. Treenaan treenaan. En muista pitää treenipäiväkirjaa, joten treenaan varmuuden vuoksi hieman lisää.

Viikonloppuna on syntymäpäiväni. Voi vittu ku hienoa. Nainen on kuin viini yms. TODELLA mieltä ylentävää.

Kuumaa laardia

Ugh. Tänään on kuuma-aalto päivä. Eikä johdu krapulasta!?!? Korjaan tilanteen lähiaikoina. Firman "ilmastointi"-kone pauhaa ja minä vaan höyryän.
Eikä muuten johdu iästä!
Ei saatana.

Kohta on vappu. Kiva. Kunhan pysyttelee poissa keskustasta ja tapaa vain ystäviään. Näin minimoi mahdollisen järkytys/vitutus-ilmiön. Nähdessään 12-70 vuotiaista ihmisiä makoilemassa omissa oksennus- ja kusilätäköissään ei voi kuin ihmetellä. Ei se viina nyt NOIN hyvää ole!

Hymyilen vieläkin kun muistelen erästä ystävääni joka jumalattomassa nousuhumalassa otti tukevan haara-asenonnon ja kädet ylhäällä huusi: Minä RAKASTAN alkoholia! Siinä oli sitä.
Juominen on kivaa ja kun se ei enää ole kivaa, niin sitten ei juoda. Simplepimple. Eli joo, kaljaa tekee taas mieli. Huominen jumalaton työmäärä onneksi toimii rajoittimena (noin yleensä) ja m a l t a n tänään tallustella yksiööni.

Mutta missä on Karalahti?

Hohhoijaa...

Voi kun kaiken sen tarmon, mitä naisella on juuri menkkoja edeltävänä päivänä, voisi pullottaa. Pölynorsut lentää ja suhina käy. Sain viiiiiihdoin ja viimein asuntoni siivottua. Alkutekstistä voikin jo päätellä, että siivoan sen keskimäärin kerran kuussa. Minkä huomaa. Vaan kun vieraita ei liikaa käy ja itse viihtyy niin haitanneeko tuo nyt niin kovasti. Tulis tuo kevät jo. Pelkkä aurinko ei riitä. Lämpöä kans. Periaatteessa nyt pitäisi olla jo kevät, koska kevään ensimmäinen virtsatietulehduskin on kärsitty. Meni ihmeen kivuttomasti tällä kertaa.

Ystäväni soitti eilen ja meuhkasi innoissaan. Hänellä on sama serotoniinilääkitys kun meikäläisellä ja jotenkin "kevät"aurinko oli tehnyt tepposet. Sitä serotoniinia nimittäin riitti. Aiheena oli puhdistusaine. Universal Stone kuulemma tulee ja pesee kaiken. Ei kemikaaleja ja kaikki lähtee sujauksessa. Pakko uskoa. Ostan sitä tänään. Tämän lisäksi hänellä ole vauvakuume (vaimollaan ei) ja oli sekunti sitten päättänyt ostaa uuden auton. Vauvakuumekin oli vasta pari päivää vanha.

Ystäväpiiriini kuuluu ihmisiä, jotka sekoavat keväisin onnesta (tai siis mistä vaan) ja myös niitä, jotka eivät voi sietää jatkuvaa auringonpaistetta ja hymyileviä ihmisiä. Näiden ääripäiden kanssa terassille lähteminen on haastavaa ja hauskaa.

Mut voi ei! Kohta tulevat ne helvetin pussailevat rakastuneet pariskunnat katukuvaan! YÖK!

Hyvä tyttö.

Mukava viikonloppu.
Tappiosta huolimatta. Eikä siitä sen enempää.
Perjantaina kävin testaamassa Kuudennen Linjan-ravintelin ja havaitsin sen mukavaksi paikaksi.
En tuntenut ikärasismia ja viihdyin vallan mainiosti.

Lauantaina keskityin lepäilyyn. Tsekkasin illan televisio-ohjelmat läpi ja siirryin suosiolla kirjan pariin. Herraisä, että sieltä voi tulla huonoa ohjelmaa juuri lauantaisin. Joka jumalan laatusarja lähetetään viikolla kello yhdentoista jälkeen ja kaikki jäljelle jäävä sonta tungetaan viikonloppuun. Eivätkö ne kuvittele työssäkäyvien katsovan televisiota?
Jokatapauksessa, sunnuntaina oli taivaallista herätä ilman krapulaa ja alkaa siivoilemaan auringonpaisteessa.
Kerrankin!

Tuntuu, että olen palaamassa normaalien ihmisten kirjoihin. Huomenna tosin pitää/saa taas rientää. Tavastialla pauhaa The Sounds ja se on must livenä.
Sitä ennen testailen työkaverini kanssa sinisimpukoita kotonani.
Rekvisiittana on luonnollisesti valkoviiniä.
Vaihtelua sille punkulle.
Ei me kato kaavoihin kangistuta vaikka jäykistytäänkin.

Välihousut taas jalassa. Ihan äijäolo.